Saksanpähkinän kuukausitiedote

LOKAKUU 2022

 

Lokakuussa päiväkodissa sijaisteli Joona ja harjoittelunsa aloitti saksalainen Julian. Syksyn merkit lisääntyivät ja säät vaihtelivat aurinkoisen kirpeistä ilmoista vesisateisiin. Pukemisen harjoittelu sään mukaan oli siis arkipäivää! Syyslomaviikko ja sairastelut pitivät lapsimäärän melko vähäisenä koko lokakuun ajan, joten kaverisuhteetkin kehittyivät ja leikit vaihtelivat ryhmän kokoonpanon mukaan.


Kielten rikas maailma ja ilmaisun monet muodot:

Lumikki-sadun käsittely jatkui tunnetaitoja ja tarinan herättämiä tunteita käsittelemällä. Teimme myös kaveritaito -puun, jonka lehtiin piti miettiä, millainen on hyvä kaveri, ja mitä asioita me kaikki voisimme tehdä ollaksemme hyviä kavereita. Lumikki-sadusta heräsi myös kiinnostus metsän eläimiin, joita nimettiin ja opeteltiin tuntemaan niiden elintapoja ja ulkonäköä. Lisäksi palauteltiin mieleen, mikä on kukin eläin saksaksi. Musiikkihetkillä laulettiin eläimistä kertovia lauluja sekä vuodenaikaan liittyviä syyslauluja. Lumikki ja kääpiöt -leikkinurkkaukseen valmistettiin syksyisiä koristeita ja askarreltiin hauskoja lankasiilejä, joiden valmistamisessa tarvittiin silmä-käsiyhteistyötä leikkaamisen ja langan kiertämisen muodossa. Kääpiöiden asunnossa on mahdollista kattaa pöytä koreaksi ja asetella astioita pöytään, sekä rakennella palikoilla ym. rakenteluvälineillä kääpiöiden kaivoksessa. Lumikki-satuun tutustuttiin paitsi lukemalla satua suomeksi ja saksaksi, myös varjoteatterin muodossa lasten omana versiona ”Hyvän kuningattaren seikkailu.” Yhteistyötaidot kehittyivät sadutettaessa tarinaa, valmistettaessa varjoteatterihahmoja leikkaamalla ja piirtämällä sekä rakentaessa itse varjoteatteria valaistuksineen ja lavastuksineen.

Kuun puolessa välissä siirryttiin uuteen satuun, Hannuun ja Kerttuun. Satutiistaina satujen aarrearkusta paljastui valkoisia kiviä, jotka toimivat vihjeenä satuun. Tarinasta ja sen herättämistä sekä siinä esiintyvistä tunteista keskusteltuamme maalasimme vesiväreillä tuputtelutekniikkaa käyttäen taustan, johon jokainen mietti yksityiskohdan sadusta ja toteutti sen silkkipaperista muotoillen ja liimaten. Eri tekniikoita yhdistellen loimme näkyviin itsessämme heränneen tunnetilan tai mieleen jääneen kohtauksen sadusta.

Pienimmät lapset kuulivat sadun kertomuksena ilman kuvia, ja tabletilta katsoimme ja kuuntelimme saksankielisen laulun Hänsel und Gretel. Lopuksi pikkuiset pääsivät etsimään Hannun ja Kertun satumaisemasta valkoisia kiviä.

Satua on käsitelty lokakuun aikana myös jumpassa ja musiikkituokiolla, jolloin kuvien avulla etsittiin soittimilla sopivaa äänimaailmaa sadussa esiintyneille asioille, kuten nuotion rapsahtelu yms. Samalla muisteltiin soittimien nimiä.


Minä ja meidän yhteisömme:

Lumikki -sadun päätösjuhla oli odotettu tapahtuma, ja vaikka moni lapsi olikin juuri silloin sairaana, saimme aikaan mukavan yhteisen tapahtuman varjoteatteriesityksineen. Omien rooliasujen esittely ja vapaa kerronta omasta roolista kehittivät myös esiintymistaitoja tutussa ja turvallisessa ympäristössä, pienessä porukassa. Teeman mukainen omenapitoinen välipala maistui hienosti tarjoiltuna, ja toi juhlallisuuden tuntua.

Yhteisenä mukavana puuhasteluna on ollut isänpäivälahjojen valmistelun aloitus. Siitäpä tarkemmin marraskuussa